1.Valo
Valo on aaltoliikkeenä etenevää sähkömagneettista säteilyä.Tuossa säteilyssä jokaista värisävyä vastaa oma aaltopituutensa.
2.Spektri ja väri
Spektri eli kirjo tarkoittaa yleisesti havaitun suureen jakautumista komponentteihin taajuuden ja energian suhteen.
 |
| Kiinteä valonlähde (A) säteilee jatkuvan spektrin 1). Hehkuva kaasu (B) säteilee kirkasviivaisen emissiospektrin (2), ja kiinteästä valonlähteestä hehkuvan kaasun läpi tuleva valo säteilee absorptioviivaspektrin (3), jossa on tummia imeytymisviivoja jatkuvan spektrin päällä. |
 |
| Jatkuva spektri |
 |
| Raudan (Fe) emissioviivaspektri |
Väri on auringosta tai muusta valolähteestä tulevaa aaltomuotoista sähkömagneettista säteilyä eli valoa.
3.Näköaistimuksen synty
1.Valonsäteet saapuvat silmään mustuaisen kautta.
2.Sarveiskalvo ja linssi taittavat valoa.
3.Säteet kulkevat lasiaisen läpi ja verkkokalvolle päätyessään muodostavat ylösalaisin olevan kuvan katsotusta kohteesta.
4.Verkkokalvon aistinsolut reagoivat ja välittävät kuvan sähköimpulsseina näköhermoa pitkin aivojen kuorikerroksen näköalueelle.
5.Lopullinen näköaistimus syntyy aivojen näköalueella, jossa kuva käännetään oikeinpäin ja tulkitaan.
4.Väriaisti ja värisokeus
Väriaisti=Värinäkö tarkoittaa kykyä erotella eri värejä toisistaan.Osana näköaistia.
Värisokeudessa värien erottelykyky on puutteellinen.täydellinen tai osittainen värinäön menetys. Osittaista värisokeutta on kahdenlaista: puna-vihreä ja sini-keltasokeus, josta edellä mainittu on huomattavasti yleisempi. Täydellistä värisokeutta poteva näkee kaiken harmaasävyisenä.
Värisokeus on perinnöllistä,eikä se ole parannettavissa.
5.Mikä yhteys on erilaisilla valon etenemisvaihtoehdoilla eri värien kokemiseen?
Suuntaheijastuvan valon väriaistiminen
Punainen
Pinta,joka imee valonsäteet punaisia lukuunottamatta,koetaan punaisena.
Musta
Pinta,joka imee kaikki valonsäteet,koetaan mustana.
Valkoinen
Pinta,joka heijastaa kaikki valonsäteet,koetaan valkoisena.
Oranssi
Pinta,joka heijastaa punaista,oranssia ja keltaista vastaavat aaltopituudet,koetaan oranssina.
Purppura
Kun samanaikaisesti saamme pitkäaaltoissta punaista ja lyhytaaltoista violettia säteilyä,aistimme pinnan purppurana.
6.Valonsäteiden kohdatessa erilaisia pintoja ne heijastuvat eri tavoin.Pinnan laatu vaikuttaa pinnasta heijastuvien valonsäteiden suuntaan.Millaisia aistimuksia ne antavat erilaisten hiusten kampausten pinnoilla?(Rosoinen ja sileä pinta)
 |
| a)Sileä pinta suuntaheijastaa valonsädekimpun. b) Rosoinen pinta hajaheijastaa valonsädekimpun. |
7.Väriaine
-On erilaisten materiaalien värjäämiseen käytettyjä,yleensä johonkin liuotteeseen tai sideaineeseen liukenevia värillisiä,tavallisesti orgaanisia yhdisteitä.Väriaine on tarkoitettu hiusten värjäämiseen.Väriaineen tarkoitus peittää oma luonnollinen hiusväri,vaalentaa tai tummentaa.
Sävy
-Kirjo ja purppuraväreille ominainen värien ominaisuus,joka on riippuvainen silmän saaman energiasäteilyn valta-aallonpituudesta.Värin sijainti spektrissä
Vivahde
-Pieni poikkeama nimeltä mainitusta väristä tai värisävystä ilmoitettuun suuntaan.Vivahteen tehtävä on joko korostaa tai lieventää pääsävyn vaikutusta.Hienokseltaan erottuva sävy.
8.Hiusvärien käsitteet
Kylmät värit
Neutraalihalkaisija yhdistää väriympyrässä vihreän ja purppuran,sekä jakaa väriympyrän kylmään ja lämpimään puoliskoon.Puoliskojen värit aiheuttavat puoliskon nimen mukaisia aistimuksia.
-Violetti
-Sininen
-Vihreä
 | |||||||||||||||||||||
|
 |
Murretut värit
-Värejä,jotka on saatu aikaan sekoittamalla väriin sen vastaväriä tai mustaa.
Neutraalit värit
Valkoinen,harmaa ja musta ovat värejä,jotka eivät aiheuta kylmän tai lämpimän tuntemuksia.
Pastellivärit
-Erittäin valkopitoinen,mustuudesta täysin vapaa väri.
Kylläiset värit
-Värien sävykkyyden lisääntyminen (kuinka 'värikäs' tai puhdas väri on). Kohtaa, jossa värihiukkasten lisääminen ei enää vaikuta väriin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti